–Mikä saikaan meidät kiinnostumaan juuri tästä näytelmästä?
–Onhan siinä tiettyä ajankohtaisuutta.
Lähes kuusikymmentä vuotta sitten ruotsalaiset näyttelijättäret päättävät toteuttaa elokuvan Näyttelijättäret (Flickorna/The Girls, 1968), jossa harjoitellaan vuonna 411 eaa. ensiesityksensä saanutta Aristofaneen komedia nimeltä Lysistrate. Meidän elokuvien ystävien tuntemat naiset äänineen, Bibi Andersson, Harriet Andersson, Gunnel Lindblom ja Mai Zetterling muiden muassa, haluavat herättää meidät keskustelemaan toinen toistemme kanssa ja lopettamaan sodankäynnin, niin kuin edeltäjänsä aikanaan. Siis lähes kaksi ja puoli tuhatta vuotta aiemmin. Aristofaneen näytelmässähän naiset alkavat seksilakon saadakseen miehet lopettamaan peloponnesolaissodan.
Elokuvan näyttelijättäret lähtevät Lysistrate-kiertueelle ympäri orastavaa sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota ja jättävät läheisensä pärjäämään kotioloihin pääkaupunkiseudulle, mikä aiheuttaa roolihahmoille takaumia ja hurjiakin fantasiointeja. Miehet, jotka itse ovat aina saaneet olla mobilisoituina, eivät kuitenkaan voi olla vähättelemättä rouvasväen leikkimielisyyttä.
–Olette juuri nähneet jotain vähäpätöistä, komedian, ei mitään mikä pitäisi ottaa tosissaan. Kivan klassikon, joka ei ole teoreettisesti minkäänlaisen jälkipuinnin arvoinen.
Elokuva tyrmätään kritiikeissä ja se saa esitysvuonnaan 1968 Ruotsissa vain hyvin vähän katsojia. Tukholman elokuvateattereissa kolmen ja puolen viikon näytännöt riittävät. Elokuvan ohjaaja Mai Zetterling, joka on tehnyt pitkän, näyttävän uran filmitähtenä ja palkittuna ohjaajana, jätetään pariksi vuosikymmeneksi ilman uutta projektirahoitusta Ruotsissa. Zetterling siirtyy vaikuttamaan Englantiin, jossa suunnittelee muun muassa yhteistyötä feministi-ikoni Simone de Beauvoirin kanssa. Simone de Beauvoirin tiedetään ylistäneen Flickorna-elokuvaamme alusta alkaen.
Auteur-ohjaaja on antanut puumerkkinsä työlleen ja saanut kantaa vastuun elokuvansa kohtalosta, vaikka jokainen filmi onkin ison työryhmän yhteistyön tulos. Aikana, jolloin feminismi on ottanut ensi askeleitaan, ohjaajan työt tulkitaan poliittisiksi. Vaarallisiksi. Ehkä tiedostamattomastikin.
Onkohan mikään vieläkään muuttunut? No, on.
Vuonna 2012 ruotsalaiset elokuvakriitikot valitsevat Flickorna-teoksen 25 kaikkien aikojen parhaan ruotsalaisen elokuvan joukkoon.
Tyylikäs, visuaalisesti upean sävykkäästi mustavalkoinen, kutkuttava ajankuvaus. Vai sanottaisiinko aikojemme kuvaus. /Minna Lamminpää
Hitusen hämyä -festivaali: Mai Zetterling, Näyttelijättäret (Flickorna, Ruotsi 1968) la 24.10. klo 14.30 Hämeenlinnan Palokunnantalo (Palokunnankatu 18). 1 h 40 min. K7. Suom. tekstitys. Elokuvasta nähdään Svenska Filminstitutetin HD-restauroitu versio, ja tekstitys on tehty tätä tapahtumaa varten. Liput (11 €, opiskelijat 7 €) Kino Tavastin verkkokaupasta tai ovelta puoli tuntia ennen näytöstä.
Lukusuosituksia:
Soila, Tytti: ”Mai Zetterling: Elokuvaohjaaja ja hänen puumerkkinsä.” Teoksessa Kirjoituksia neroudesta. Myytit, kultit, persoonat. Toim. Taava Koskinen. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1071. Tammer-Paino Oy. Tampere, 2006.
”Det våras för Mai.” Dagens Nyheter 14.4.2007. Arkistoitu – Internet Archive.
(Kritiikki teoksesta Mariah Larsson: ”Skenet som bedrog.)
Zetterling, Mai, Aredander, Britt (översättare); Osminkat. All Those Tomorrows. Norstedt, Stockholm, 1984. (Elämänkerta)
