Hitusen hämyä käynnistyy tänään etäkatseltavalla Jevgeni Lensun draama-komedialla Ihmisraunion päiväkirja.
Elokuvan voit katsoa täältä. Ohjaaja suosittelee valittavaksi asetukseksi vähintään 1440 p:n laadun.
Elokuva kertoo työttömäksi jääneestä Teemusta, jonka arki on vailla rytmiä ja ryhtiä. Osittain Lensun omien työttömyyskokemuksien inspiroima tarina on samaistuttava monelle. Niinkin negatiivisesta asiasta kuin työttömyys siivilöityy Lensun käsittelyssä komediallinen ja valoisaan pilkistävä elokuva.
Kaurismäen levollisuus höystettynä maksimaalisella puheella
Jevgeni Lensu sanoo leikillisesti, että tekee elokuvia niille, jotka pitävät Aki Kaurismäen elokuvista, mutta eivät hänen dialogistaan. Siinä missä Kaurismäki minimoi dialogin, Lensu maksimoi puheen määrän.
Puhe on tärkeä osa kokonaisuutta. Ihmisraunion päiväkirjassa jälkiäänityksiin ja pääroolinäyttelijän audiokerronnan hiomiseen käytettiin 6 – 7 päivää, kuvauksiin vastaavasti vain 8 päivää kahden viikon aikana. Myöhemmin tehtiin toki uusintakuvauksia vielä parina päivänä.
Vastamyrkkyä hektisyydelle
Lensu kuvailee omaa kerronnan rauhallista tyyliään monessa mielessä vanhanaikaiseksi.
Se on minun ”vastamyrkkyni” tälle nykymaailman ADHD-Tiktok-tehokkuus-mentaliteetille, Lensu sanoo.
Ihmisraunion päiväkirja on elokuva niille, jotka ovat valmiita vähän rauhoittumaan tai oikeasti kaipaavat jotain yksinkertaista, kaunista ja aitoa. Jotain sellaista, missä ei tapahdu juuri mitään, mutta sitä on silti kiva katsoa.
Ihmisraunion päiväkirja on vienyt mun tuotantofilosofian äärimmilleen. Olen kääntänyt siinä resurssien puutteen tyyliratkaisuksi. Pienillä yksityiskohdilla voin kertoa uniikin tarinan monille tutusta aiheesta, Lensu kertoo.
Itseoppinut moniosaaja
Jevgeni Lensu haki Metropoliaan kolme kertaa käsikirjoittajalinjalle, mutta ei päässyt pääsykokeita pidemmälle. Niinpä hän on hankkinut tietoja ja taitoja muita väyliä pitkin ja verkostoitumalla. Kokemus on karttunut myös elokuvia tekemällä.

Ihmisraunion päiväkirjassa Lensu käsikirjoitti, ohjasi ja leikkasi. Muun tiimin hän kokosi pääasiassa tutuista henkilöistä. Pääroolin Markus Kettu oli läsnä jokaisessa kohtauksessa. Isoissa osissa oli myös Unto Ikkala Simona, Elisa Kortesoja Mirana ja Mika Syvänen Teemun isänä.
Kuvaajana oli Helga Kovalchuk ja äänittäjänä Sebastian Lindqvist. Lensu hoiti kuvauspaikalla kaikkea muuta ja tuurasi joskus myös edellämainittuja. Musiikin teki Kuisma Ilmari ja äänten jälkituotannosta vastasivat Sebastian ja Mitro Kylliäinen. Jälkituotantoon tuli tehosteapua Sri Lankasta, kun omat voimat alkoivat loppua.
Markus Ketun, joka oli myös ensimmäisen elokuvani (Etsinnässä 2014) pääroolissa, sain Ihmisraunion päiväkirjaan mukaan, kun kerroin hänen pääsevän roolissa myös musisoimaan. Tiesin, että musiikki oli Markukselle rakasta, Lensu kertoo.
Muutaman kuukauden mittaisen käsikirjoitusprosessin aikana Lensu jo oikeastaan tiesi kenelle hän roolia kirjoitti.
Elokuvat verkkoon nähtäväksi
Alusta alkaen Lensulle on ollut selvää, että elokuvien julkaisufoorumi on YouTube. Verkkojulkaisut alkoivat Koulukinon Kelaamo-palvelussa jo edellisellä vuosikymmenellä. Kelaamon keskustelufoorumilla hän tutustui muun muassa Veera W. Viloon, joka näytteli esikoispitkässä Etsinnässä (2014).
Esikoiselokuvalle on kertynyt 10 vuodessa 460 000 verkkokatselua. Ihmisraunion päiväkirjan puolestaan katsoo YouTubesta joka päivä pari kolme henkilöä kokonaan ja yhteensä heitä on vuoden aikana kertynyt 23 000. Katsojia tulee siis jatkuvana virtana vuosien ajan.
Kovin helposti ei YouTube-tilillä pääse pienillekään ansioille. Jos on 1000 tilaajaa ja edellisvuonna on ollut vähintään 4000 katselutuntia, mainonnan voi kytkeä päälle. Jos ja kun potissa on joskus mitä jakaa, tulot jaetaan tasapuolisesti tekijöiden kesken.
Rahan vuoksi elokuvia ei tehdä vaan koska elokuvien tekeminen on palkitsevaa, Lensu sanoo.
Elokuva fiksuin tapa ilmaista ajatuksiani – haluan tehdä hauskaa ja surullista
Lensun elokuvainnostus pohjautuu monien muiden indietekijöiden tapaan jo lapsena nähtyihin monipuolisiin katselukokemuksiin. Nyt hän ajattelee, että elokuva on hänelle luontevin tapa ilmaista tunteita ja ajatuksia.
VHS-kasetit, Disneyn klassikot, lapsilta kielletyt Terminaattori ja Robocop, Pretty Woman ja vanhat neuvostokomediat kuuluivat perheemme elokuvavalikoimaan. Tiedostin, miten monipuolisia ja tunteita herättäviä elokuvat ovat. Yhtenä päivänä – ehkä noin 8-vuotiaana – tajusin, että haluan myös tehdä elokuvia. Toki kesti monta vuotta, että sain kameran käsiini, ja vielä pidempi aika, että hommassa oli jotain muutakin järkeä kuin poikien ketsuppiveri ja leikkiase.
Käsikirjoituksia on tekeillä useita ja uusi pitkä odottaa sitä, milloin löytyy pääosan esittäjä, joka voisi sitoutua palkatta viikon parin kestäviin kuvauksiin.
Jevgeni Lensu haluaa omissa elokuvissaan ja ajattelussaan edistää humanismia ja inhimillisyyttä ja tehdä sellaista missä hauska ja surullinen yhdistyy. /Ulappa
Tämä haastattelu korvaa muiden ohjaajien tapahtumassa paikan päällä pidettävän puheenvuoron tai haastattelun.
Jevgeni Lensu, Ihmisraunion päiväkirja (katselulinkki jaetaan 10.4. 2026). Elokuva on mukana yleisöäänestyksen pitkien elokuvien sarjassa.