Mary Shelley – naiskirjailija hirviöiden keskellä

Mary Shelley (os. Wollstonecraft Godwin, 1797–1851) on Frankensteinin (1818) ansiosta tunnetuimpia goottilaisesta kauhuromantiikasta ammentaneita kirjailijoita ja omalla tavallaan myös science fiction -genren edelläkävijöitä. Maine ja arvostus ei tullut helpolla, sillä vielä tuohon aikaan harvempi nainen oli onnistunut saamaan kirjojaan julkaistuiksi. Sekä kirjailijoiden että kustantajien maailma oli miehinen, ja naisia koskeneet ennakkoluulot istuivat tiukassa. Saattoiko nainen kirjoittaa jotain vakavaa ja syvällistä? Näihinkin asioihin pureutuu Saudi-Arabian ensimmäisen naispuolisen ohjaaja-käsikirjoittajan Haifaa Al-Mansourin (s. 1974) Mary Shelley (2017).

Maryn elämän perusta järkkyi jo alle kahden viikon ikäisenä, kun hänen äitinsä, filosofi ja feministi Mary Wollstonecraft kuoli lapsivuodekuumeeseen, mutta elokuvassa hänen vaikutuksensa tuntuu haudan takaakin. Wollstonecraft oli oman aikansa näkyvimpiä naisten oikeuksien puolestapuhujia ja julkaisi mm. teoksen A Vindication of the Rights of Woman (1792), joka on yhä edelleen puhuttelevaa luettavaa. Hän ei antanut ympäröivän yhteiskunnan normien säädellä yksityiselämäänsä, ja samaa periksiantamattomuutta voi nähdä hänen tyttäressään.

Elokuvassa äiti- ja tytär-Maryllä on vieläpä sama musiikillinen teema: Ensimmäisen kerran se kuullaan hienovaraisesti, kun Mary katsoo äitinsä kuvaa edellä mainitun merkkiteoksen etusivulla, ja klassisempia tyylikeinoja eteeriseen ambienssiin sekoittava säveltäjä Amelia Warner kehittää teeman huippuunsa Frankensteinin kirjoitusprosessia kuvaavan montaasin aikana.

Myrskyisä parisuhde tulevan aviomiehen Percy Bysshe Shelleyn kanssa ja muut läheisimmät ihmiset (sekä näiden tuttavat) toivat lisämutkansa Maryn elämään, joten voidaan arvailla, miten paljon omakohtaista havainnointia ihmisluonnosta Frankensteiniin tiivistyi. Romaanin todellisia hirviöitä kun ovat ne, jotka kohtelevat kaltoin keksijä Victor Frankensteinin luomusta.

Nouseva lahjakkuus Elle Fanning tekee pienimpiä eleitä myöten omistautuneen nimiroolin, mutta samaa voi sanoa muistakin keskeisistä näyttelijöistä. Stephen Dillanen olemuksesta poliittisena anarkisti-filosofina ja kirjailijana William Godwinina – Maryn isänä – huokuu pohjaton suru ja alakulo, johon hän saa hetkellistä helpotusta keskusteluista muiden älykköjen kanssa. Douglas Booth puolestaan vangitsee Percyn hetkessä luomisen ja elämisen taidon, jolla tosin on seurauksensa. Erityismaininnan ansaitsevat myös Bel Powley Maryn villinä sisarpuolena Claire Clairmontina, Tom Sturridge ristiriitaisena, skandalöösinä ja arvaamattomana lordi Byronina sekä Ben Hardy empaattisena lääkärinä John William Polidorina.

1810-luvun Lontoon katunäkymät, asumusten interiöörit esineineen ja puvustus on luotu viimeisen päälle elämänmakuisesti, ja Skotlannin karunkauniit luonnonmaisematkin antavat oman panoksensa draamalle. Ylipäätään ohjaaja Al-Mansour, pääkäsikirjoittaja Emma Jensen ja kuvaaja David Ungaro ovat onnistuneet nivomaan mielentiloja kuvastavat visuaaliset oivallukset dialogiin, romaanisitaatteihin ja sanattomiin kohtauksiin itse Shelleyn henkilöhahmon arvoisella voimallisuudella. Kenties kuvassa käväisee välähdyksenomaisesti jopa Frankensteinin hirviö.

Elämäkertadraaman keinoin mutta myös kirjallisuusgenreille kunniaa tehden kuvattu feministinen, oikeutettu palo tuo kahden vuosisadan takaiset tapahtumat keskusteluun oman aikamme vastaavan tematiikan kanssa. Jos Mary Shelley eläisi nykyään, hän tunnistaisi monta ongelmaa ja epäkohtaa, jotka odottavat yhä kelvollisia ratkaisuja. Silti elokuvassa ollaan tekemisissä paitsi yhteiskunnallisia aspekteja intohimoiseen romantiikkaan yhdistelevän tarinan, myös oman äänen löytämisen kanssa – ja sen Mary totisesti tekee.  /Taneli Hiltunen

Lauantaina 26.10. klo 12.00–14.00 Hämeen keskiaikaisen linnan Kirkkosalissa (3. kerros) Mary Shelley (Haifaa Al-Mansour, Britannia/Luxemburg/USA/Irlanti 2017) 120 min, K12, suom. tekstitys. Ennen elokuvaa klo 11.20 kirjailija ja väitöskirjatutkija Niina Meron luento ”Shelleyn piirin kirjalliset vaikutteet”. Hänen haastattelunsa löytyy täältä. Liput luennolle (5 €) ja elokuvanäytökseen (10 €) Kino Tavast ry:n verkkokaupasta tai la 26.10. käteisellä linnan 1. kerroksesta klo 11.00–11.20 (luento ja elokuva) ja 11.00–12.00 (elokuva).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s