Hitusen hämyä -festivaalilauantain luennoitsija Niina Mero:  ”Rakastan brittikulttuuria ja englantilaista romantiikkaa”

Smash Hits, Kolmiokirja ja Fight Club ovat maamerkkejä, joista juontuu kirjailija ja väitöskirjatutkija Niina Meron kirjailijuus ja tutkimushanke. Brittiläisen kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemus tuo hänet myös Hitusen hämyä -elokuvafestivaalille kertomaan Percy ja Mary Shelleyn kirjallisista piireistä. Elokuva ja kuvallinen ilmaisu ovat tuttuja Merolle: hän on kouluttautunut medianomiksi ja tekee päivätöikseen videoita Hämeen Ammattikorkeakoulun tarpeisiin. 

Tapasin kirjailija Niina Meron ensimmäistä kertaa syksyllä 2016. Kirjoittaminen oli hänelle tärkeintä elämässä. Tarinoita syntyi solkenaan: hän oli jo silloin – kuten edelleen – ilmiömäisen nopea ja tuottelias kirjoittaja.

kirjat-1
©Niina Mero

Tämän vuoden keväällä ilmestyi Gummerukselta romanttinen viihderomaani Englantilainen romanssi. Mero on julkaissut myös artikkeleita ja joutunut jopa pieneen julkisuuspyörteeseen esikoisensa vuoksi. Äskettäin hänet pyydettiin Yleisradion Lukupiiriin keskustelemaan toimittaja Juha Kuosmasen ja Juha Hurmeen kanssa Lady Chatterlayn rakastajattaresta. 

Matkalla kirjailijuuteen

Hain aikoinaan opiskelemaan historiaa, mutta en päässyt. Minusta tuli medianomi Porissa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa, Niina Mero kertoo.

Tutkinto myös työllisti. Sattuma ja kivenluja tahto on kuitenkin työntänyt Niina Meroa yhä syvemmälle kirjoittamisen kiinnostavaan maailmaan, romantiikan asiantuntijaksi ja romanttisen viihdekirjallisuuden puolestapuhujaksi.

– Etäguruni on Fight Clubin kirjoittaja Chuck Palahniuk, erityisesti hänen esseensä ovat olleet minulle tärkeitä, Niina Mero sanoo.

Palahniukin lisäksi Meron kirjoittamisyliopisto kulkee kahta reittiä: Ensin oli käytännön opinahjo Kolmiokirja, jolle Mero alkoi kirjoittaa kymmenkunta vuotta sitten, aluksi novelleja, sitten pokkareita. Kolmiokirjalla Meron tekstit saivat ensimmäistä kertaa selkeän muodon ja hän kehittyi laajojen tarinoiden rakentamisessa. Sitten, 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla tulivat teoreettiset kirjoittamisen opinnot Jyväskylän yliopistossa, ensin perus- ja aineopinnot Hämeen kesäyliopistossa ja sen jälkeen maisterikoulutus Jyväskylässsä.

kirjat2
©Niina Mero

Monipuolisuudesta ja työteliäisyydestä kertoo myös Meron tekeentymässä oleva väitöskirja romanttisesta viihdekirjallisuudesta, jota hän käsitteli jo gradussaan. Mero haluaa todistaa romaaneissaan ja tutkimuksessaan, että romanttinen viihde ei ole pelkkää höttöä vaan genreen mahtuu variaatioita. Vaikka lajityyppi vaatii rakkausjuonen ja onnellisen lopun, siihen on mahdollisuus upottaa myös muita juonia. 

– Ei sillä väikkärillä ole kiire, haluan keskittyä kirjojen kirjoittamiseen, se on sitä, mitä haluan eniten tehdä, Mero kertoo.

 Englannin kielen vangitsevuus

Alakoulussa Niina Mero luki Grishamin Pelikaanimuistion englanniksi.

-Ei se ihan auennut, mutta usko ja luottamus omiin kykyihin oli vahva, Mero sanoo hymy suupielessä.

Koulutyttönä Mero ahmi ensin hevoskirjoja, joista siirtyi lukemaan romanttista viihdettä. Rakkautta englannin kieleen ja brittikulttuuriin voimistivat nuoriso- ja musiikkilehdet Smash Hits ja Sugar.

Mero osaa englantia erinomaisesti. Myös romaani voisi syntyä englannin kielellä, jota Mero pitää sointuisana, kauniina ja esteettisenä – lähes musiikkina. 

Myös brittiläinen kulttuuri viehättää Niina Meroa. Suomalaisissa ja englantilaisissa on hänen mielestään jotain samaa. 

– Ei, ei missään nimessä. En haluaisi asua Englannissa, brittiläinen maailma on minulle vain illuusio, unelma, Mero sanoo.

Englantilaisten suuret romantikot

Englannin kielen ja sen soundin ihailu vei Niina Meron tutustumaan myös brittien suuriin klassikkorunoilijoihin. Ensimmäinen löytö oli John Keats, sitten Percy Shelley ja hänen vaimonsa Mary, josta kertova Haifaa Al-Mansourin elokuva Mary Shelley (2017) nähdään festivaalilla Niina Meron luennon jälkeen.

Niina Merolla on kerrottavana mielenkiintoinen antikvaarinen mysteeri eräästä Frankensteinin ensipainoksesta, joka yhdistää 1800-luvun lopun kirjailijat nykypäivän Englantiin, mutta siitä ja vallankumouksellisesta Shelleyn perheestä ja heidän läheisistään saatte kuulla lisää Niina Meron kertomana lauantaina 26.10. klo 11.20. Hämeen linnan Kirkkosalissa.  /Ulappa

Liput

Niina Meron luennolle Shelleyn piirin kirjalliset vaikutteet (26.10. klo 11.20 – 12.00 Hämeen linna, kirkkosali) 5 € Kino Tavast ry:n verkkokaupasta.

Haifaa Al-Mansourin elokuvaan Mary Shelley (Britannia/Luxemburg/USA/
Irlanti 2017) 10 € täältä.

Niina Meron kuva: Marek Sagobal

Linkkejä:

Gummeruksen kirjailijasivu
Niina Meron kotisivu

Modernissa viihdekirjallisuudessa nainen saa tehdä omat päätöksensä

Romanttinen kirja muuttuu: Ennen päähenkilö oli neitseellinen nuori nainen, nyt naiset menestyvät ja mies tulee plussana kaiken päälle 

Birminghamin yliopiston Popular literature -blogi

Romantiikan puolustus, essee Parnassossa 5/2018 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s